|
JYU Executive MBA ohjelmamme idea on tiivistetty missioomme: ”Koulutamme johtajia, jotka muuttavat maailmaa” Voimakas missio, vahvasti sanottu. Vuoden alussa onkin paikallaan katsoa, onko missio toteutunut 2019 ja mitä erityistä on luvassa mission suunnassa 2020. On oma kysymyksensä, kuinka tapahtumarikkaan viime vuoden voisi tiivistää mission tarkastelun näkökulmasta. Valitsen näkökulmaksi vuonna 2019 tehdyt EMBA tutkimukset. Executive MBA opintojen yksi kulmakivi on 20 opintopisteen laajuinen EMBA-lopputyö. Ennen lopputöiden tarkempaa analysointia on paikallaan korostaa, että EMBA opiskelijat tulevat kattavasti eri tyyppisistä organisaatioista. Luonnollisesti eri toimialojen yritykset ovat laajasti edustettuina, mutta paljon osallistujia tulee myös julkista organisaatioista kuten kaupungeista ja myös kolmannen sektorin organisaatioista. EMBA opiskelijoiden monet taustaorganisaatiot lisäävät merkittävästi niin EMBA tutkimusten aihepiirien moninaisuutta kuin myös keskustelun rikkautta koko EMBA ohjelman aikana.  Kävin läpi vuonna 2019 tehtyjen EMBA tutkimusten tiivistelmiä ja töistä laadittuja lausuntoja. Yleisvaikutelmaksi muodostuu, että ”maailman muuttamisen” –teema on todella vahvasti esillä. Töissä korostuu muutoksen aikaansaaminen. Muutosta tarkastellaan ja tehdään hyvin monesta eri näkökulmasta:
Executive MBA vuosi 2020 käynnistyi suositulla Muutosjohtaminen -ohjelmalla, ja EMBA ohjelmia johtamisen eri teemoista käynnistyy ympäri vuoden. Tyypillisesti jokainen EMBA kurssi omalta osaltaan haastaa ja innostaa ”maailman muuttamisen” suuntaan. Ohjelmissa paneudutaan viimeisimpiin johtamisen ja organisaatioiden kehittämisen viitekehyksiin ja osallistujia haastetaan soveltamaan ajatuksia omissa organisaatioissaan.  Työskentely eri EMBA ohjelmissa ja opitun soveltaminen omissa organisaatioissa on EMBA opintojen ydintä. Haluan tässä tekstissä ottaa esille kaksi erityistä näkökulmaa vuoteen 2020 liittyen. Nämä molemmat näkökulmat koskettavat niin EMBA opiskelijoita kuin myös EMBA alumneja sekä varmaan myös EMBA opintoja pohtivia. Ekologisuus. Saamme monesta suunnasta viestiä, että kestävä kehitys on yhä laajemmin ja monipuolisemmin otettava osaksi kaikkea päätöksentekoa. On paikallaan, että SITRA vuoden 2020 megatrendejä listatessaan nostaa keskiöön ekologisen jälleenrakentamisen: Omalta osaltamme haluamme osallistua tähän rakennustyöhön mm. alumni- ja asiakastilaisuutemme kautta. Niinpä vuoden ensimmäisen alumnitilaisuuden teemana Helsinki Congress Paasitornissa 11.2.2020, olikin: Ilmastovastuu liikkeenjohtajan näkökulmasta. Maailman kärki. Suomalaisten organisaatioiden on pärjättävä globaalissa kilpailussa ja samalla taitava kansainvälistyminen avaa uusia toiminnan, verkottumisen ja oppimisen mahdollisuuksia. EMBA Menestyksen Strategiat ohjelmaan liittyy vuosittain kansainvälinen opintojakso ja tuolle jaksolle myös EMBA alumnit ovat tervetulleita. Tänä vuonna huhtikuussa kansainvälisen jakson teemana on ”Muutos, innovatiivisuus, ketteryys ja kasvu”. Olemme valinneet vierailukohteeksi Singaporen, joka monin tavoin edustaa valituissa teemoissa maailman kärkeä. Samalla Singapore on mielenkiintoinen kohde organisaatioille, joita Kaakkois-Aasian laajat ja nopeasti kehittyvät markkinat muutenkin kiinnostavat, kts. Understanding Asia: Opportunities in the future of business, NBF 2019 Parag Khanna.  Tervetuloa mukaan vuoden 2020 tapahtumiin ja toimintaan. Parhaimmillaan Executive MBA opinnoissa toteutuu tieteen ja käytännön vuorovaikutus uutta tuottavalla tavalla – maailmaa muuttavalla tavalla. Toivotan menestyksellistä ja aurinkoista vuotta 2020. 
0 Comments
Mitä teet ja missä meet nyt tällä hetkellä?
Vaihdoin pitkän Finnair uran jälkeen OP:lle toukokuussa. Vastuualueena on yritysvastuun lisäksi brändi, sponsorointi ja tapahtumat. Lisäksi organisaatioon kuuluu Taide-ja tutkimussäätiön toiminta. Innokkaana opettelen uutta toimialaa ja tehtäväkenttää. Vastuullisen liiketoiminnan merkitys korostuu nyt kaikkialla ja finanssialalla on tähän paljon annettavaa. Koen sen erittäin palkitsevana ja kiinnostavana – voimme olla tukemassa positiivista muutosta laajasti, niin yritysmaailmassa kuin kuluttajakentässäkin. ”Meneminen” on myös muuttunut paljon, nyt toimikenttänä on kotimaa, kun ennen työ vaati paljon myös ulkomaan matkustamista. Koti on Helsingissä ja työpaikkakin siis OP Vallilassa, upea paikka työskennellä myös fyysisesti! Kannattaa tulla tutustumaan rakennukseen ja alakerran yleisölle avoinna olevaan vaihtuvaan näyttelyyn, jossa taidesäätiön teoksia on esillä. Mikä on juuri nyt omalla alalla tai omassa työssä pinnalla/puheissa? Omassa työssä on pinnalla brändin kirkastaminen sekä päivitetyn vastuullisuusohjelman lanseeraus. Tulevien vuosien tapahtumia ja kumppanuuksia on myös suunniteltu kovasti. Toki henkilökohtaisesti olen vielä oppipolulla myös finanssialasta. Tekee hyvää opetella uutta, aivojumppaa todellakin! Alalla puhuttavat erityisesti taloustaidot – vauvasta vaariin, myötä- ja vastamäessa. Lisäksi toki mahdollisuudet tukea ilmastonmuutoksen hillintää sekä siihen varautumista ovat keskusteluissa. Mikä valinta opiskeluaikana oli merkittävä suunnannäyttäjä uralle? Jyväskylän ympäristöjohtamisen ohjelma toi kaivattua poikkitieteellisyyttä ja yhdistyi hienosti aiempiin opintoihin. Ulkomailla opiskellessa ja eläessä kiinnostus kehityskysymyksiin oli herännyt ja tätä opinnot Jyväskylässä tuki myös hyvin. Mikä merkitys Pörssillä on sinulle? Minusta Pörssi ja yleensäkin vastaava toiminta varsinaisten opintojen ulkopuolella on avartavaa ja lisää yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Lisäksi verkostoista on aina hyötyä niin opintojen aikana kuin sen jälkeenkin! Mikä on paras Pörssi-muisto? Auts. Voiko tähän vastata että ”en muista 😃”! Yleisesti, Helsingistä tulleelle, kaikki yhteistoiminta oli tärkeää, jotta sai kuulua porukkaan. Elinikäisiä ystäviä on tuolta ajalta jäänyt! Entä paras alumnimuisto? Alumnitoiminnassa olen uusi, mutta äskettäinen juhla paneeleineen oli mieleenpainuva kokemus. Kysymys aiemmalta kvartaalin alumnilta: Olisitko valmis pitämään luennon Pörssiläisille ja mistä haluaisit heille alumnina puhua? Toki! Juttelisin ehkä kestävän kehityksen teemoista sekä vastuullisuudesta osana mainetta ja brändiä. Ja itseasiassa tästä aiheesta juhlasemmassa juuri juttelinkin! Minkä kysymyksen itse esittäisit seuraavalle kvartaalin alumnille? Miksi valitsit juuri Jyväskylän opinahjoksi? Vuoden alumniksi 2019 hallitus valitsi yksimielisesti Santerin, jonka moni alumni tuntee esimerkiksi uraklubeilta tai vuosijuhlilta ja useampi tällä hetkellä opiskeleva pörssiläinen alumnien pitämästä uraworkshopista tai mahdollisesti vapun tapahtumista. Santerin iloisuus ja aidosti kiinnostunut asenne ei jää keneltäkään huomaamatta. Alumniaisten iltajuhlassa 26.10.2019 palkitsimme Santerin vuoden alumnina. Vuoden Alumni on yhdistyksen hallituksen myöntämä kunnianosoitus ansioituneelle alumnillemme. Vuoden Alumni valitaan kerran toimintavuoden aikana yhdelle henkilölle ja se myönnetään juhlallisin menoin.  Kuva: Katarina Mustonen Mitä teet ja missä meet nyt tällä hetkellä? Vaikutan edelleen Jyväskylässä ja tänä syksynä tulee jo 20 vuotta kuluneeksi Valmet Oyj:llä ja sen edeltäjillä, josta sain aikoinaan 3. opiskeluvuonna kesätöitä ja sillä tiellä vielä ollaan. Olen toiminut pitkään henkilöstöhallinnon (HR) eri tehtävissä ja tehnyt pari vuotta siinä välissä sisäistä laskentaa taloustoiminnossa. Nykyinen päätehtäväni Valmetin pääkonttorin Talent Management -tiimissä on kehittää bisnesten ja toimintojen suorituskykyä. Käytännössä se tarkoittaa strategiaa tukevien koulutusohjelmien rakentamista ja toteuttamista. Pöydälläni olevissa ohjelmissa keskitytään asiakaskokemuksen ja jälkimarkkinabisneksen johtamiseen, rakennetaan innovaatiokulttuuria sekä hiotaan projektinjohtamiskyvykkyyksiä. Teen yhteistyötä niin koulutuskumppanien kuin metsä- ja energiasektorin avainasiakkaiden, lukuisten start-up-yrityksien sekä alihankkijoiden kanssa, mikä tekee työstäni erittäin mielenkiintoisen ja erottaa roolin monista muista HR-tehtävistä. Matkustan työni puolesta n. 3-4 kk vuodesta, joka tällaiselle seikkailijaluonteelle on varsin sopivasti. Koulutusohjelmien lisäksi päiviä täyttävät lukuisat muut vastuut ja projektit ja ehkä anekdoottina jos joku pohtii, lukeeko kukaan työsuhteen lopun exit-prosessin kaikkia lähtökyselyjen vastauksia, niin vastaus on kyllä ja nykyisessä konsernissa se olen minä. Olen aktiivinen myös töiden ulkopuolella vauhtia ja jännitystä tuovissa lajeissa ja innostun helposti kokeilemaan kaikkea uutta. Mikä on juuri nyt omalla alalla tai omassa työssä pinnalla/puheissa? Toimialan osalta kestävään kehitykseen ja vastuullisuuteen liittyvät asiat sekä innovaatioprosessit ovat jo pinnalla ja tulevat esiin entistä vahvemmin. Tämä näkyy jo vahvasti tuotekehityksessä ja muutoksissa asiakkaiden käyttäytymisessä. Henkilöstöhallinnon osalta digitaalisaatio ja robotiikka alkavat (vihdoin) muuttaa perinteisiä hallinnollisia prosesseja, joita varsinkin palkka- ja työsuhteen elinkaareen liittyvissä asoissa on paljon. Talent Managementin osalta perinteiset esimies- yms. koulutukset ovat pääosin siirtyneet verkkoympäristöihin, joissa on mahdollisuus monimuotoiseen oppimiseen omalla ajalla. Pelillistäminen näkyy myös useissa toteutuksissamme. Rekrytointi painottuu yhä enemmän potentiaalisten kandidaattien löytämiseen ja uudenlaisiin arviointimenetelmiin. Itse näen, että olemme jo uuden teknologia-aallon kynnyksellä ja merkittävät panostukset moderniin henkilöstön kehitykseen luovat tulevaisuuden kilpailukykyä. Kyky löytää oikeanlaiset osaajat ja panostaa heidän kehittymiseensä erottaa menestyvät yritykset muista nyt enemmän kuin koskaan aiemmin. Mikä valinta opiskeluaikana oli merkittävä suunnannäyttäjä uralle? Olen vieraillut usein oppiaineinfoissa, korostanut keskeisten työvälineiden, kuten Excelin, osaamista, mutta myös kertonut tarinaa, miten tärkeää on tuntea itsensä sekä kerätä kokemusta siitä, minkä tyyppinen työ itselle soveltuu. Puskin itseni laskentaekonomiksi, mutta juuri kesätyöt HR:ssä osoittivat, että viihdyn paremmin sen tyyppisten tehtävien parissa. Olen kiitollinen Anna-Maija Lämsälle tuesta, jota sain kun tein kandikokonaisuuden myös johtamisesta. Tuolloin rakensin ensimmäisen HR-raportointimallin silloiselle Metsolle ja on ollut hauska huomata, että samat määritykset ovat vielä pääosin nykyisinkin käytössä. Mikä merkitys Pörssillä on sinulle? Pörssi loi oman opiskelijaidentiteetin ja haalareita on tullut kannettua ylpeydellä kaikissa yhteyksissä. Ensimmäisen päivän nimenhuudosta lähtien olen saanut elinikäisiä ystäviä tästä piiristä. Olin opiskeluaikana varsin aktiivinen järjestökentässä, mm. Jyväskylän Akateemisten Reservinupseerien puheenjohtajana ja AIESECin hallituksessa, jolloin vielä n. 80 % hallituksesta oli Pörssiläisiä. Molempien yhdistyksien yhteistyö Pörssin hallituksen kanssa oli varsin saumatonta. Voin tunnustaa, että olin aikoinaan rinneriehan laskulaiteprojektissa, jolloin voittajaksi valittu ja savupanoksesta tuleen syttynyt SISU XA-180 -ajoneuvomme meni läpi pelon sekaisen ihmisjoukon lumifutisfinaaliin keskelle ja pysäytti lopulta koko Laajavuorentien liikenteen puoleksi tunniksi. Hyviä hetkiä. Opintojen loppuvaiheessa oli maine kampuksella jo hankittu ja suunta vei kohti Ilokiveä ja JYYn edustajistoa. Toimin yhden kauden Pörssi & Dumppi -edustajistoryhmän edaattorina ja kaksi seuraavaa vielä ryhmävastaavana ennen maisterinpaperien pokkaamista. Oli hienoa, että Pörssiläisinä pystyimme vaikuttamaan kaikkien opiskelijoiden elämään yliopistossa. Ehkä näkyvin aikaansaannoksemme tuolta ajalta lienee suojatie Spinaakkerin/MaE:n ja Agoran välillä. Valmistumisen jälkeen minulla on ollut mahdollisuus ystävystyä ja sparrata ajatuksia useiden Pörssin hallituksien ja nuorempien vuosikurssien kanssa. Nostan hattua Pörssin kykyyn ainejärjestönä kehittää toimintaa näin systemaattisesti vuosi toisensa jälkeen. Mikä on paras Pörssi-muisto? Pohdin tähän ensin jotain asiallista, mutta ehdottomasti Vujut ja sillis! Vuodella ei niin väliä, Pörssin 30-, 40- ja 50-vuotisjuhlat on koluttu, jokunen siitä väliltäkin ja jokaisessa on sattunut ja tapahtunut. Vaikka frakki päällä lähtee liikkeelle, löytää sitä itsensä kuitenkin paljusta... joko frakilla tai ilman ja kaksi vuorokautta on yhtäkkiä kadonnut. Ei sellaisia juhlia tule missään vastaan! Kiitos teille kaikille jotka olette olleet vujuja joskus järkkäämässä ja läsnäolijoille siitä huikeasta menosta ja tunnelmasta! Entä paras alumnimuisto? Niitä on jo paljon. Komppaan Marjavan ja Kirmasen rapujuhlakommentteja! Ehkä tässä nostan kuitenkin mentorointi- ja sparrailuhetket, joita minulla on ollut vuosien varrella huipputyyppien kanssa. Ne ovat olleet jotain ainutlaatuista. Repiviä, palkitsevia, pieniä, suuria, jopa epätodellisia hetkiä, joissa aika on pysähtynyt tai lentänyt siivillä ja joista on voinut oppia paljon. Suurella mielenkiinnolla olen seurannut läheisiksi tulleiden ihmisten uraa ja elämää. Kirmanen kysyi viime Vuoden Alumnina seuraavalta: Mistä Uraklubissa pitäisi keskustella? Tehokas oman työn johtaminen. Työn tekeminen muuttuu nyt nopeammin kuin koskaan ja digitalisaatio tuo päivittäin uusia työvälineitä ja mahdollisuuksia mutta to do -listat pyörivät jaloissa ja suoritusvaatimukset kasvavat. Kuinka johtaa ammattimaisesti omaa työtä nyt ja tulevaisuudessa? Itani kysyi Kvartaalin Alumnina seuraavalta: Harjun iltasoitto vai Agoran aamunkoitto? Harjun iltasoitto. On erityisen hienoa nähdä, miten tiet kohtaavat vuosien jälkeen ja vastata tässä yhteydessä Samille, joka jätti merkittävän jäljen minuun ja ympäröiviin ihmisiin tehdessään graduaan silloisessa tiimissäni Metsossa. Niin ja ne perustelut... jäädessäni Jyväskylään harjun iltasoitto on merkinnyt sitä, että on kotona ja se jotenkin vaan kuuluu kaupunkikuvaan. Vuosien varrella siihen on tottunut... toisin kuin niihin Agoran aamunkoittoihin, jonne puskettiin räntäsateessa tenttiä suorittamaan.. Myös tällä sektorilla parhaat hetket ovat kuitenkin liittyneet Agoran iltasoittoon ja illankoittoon. Minkä kysymyksen itse esittäisit seuraavalle Vuoden Alumnille tai Kvartaalin alumnille? Olisitko valmis pitämään luennon Pörssiläisille ja mistä haluaisit heille alumnina puhua?
Urheilu-uran ja tohtoriopintojen jälkeen olen nyt ollut kolme vuotta täysillä työelämässä ja koko sen ajan Adeccossa, joka on maailman suurin henkilöstöpalveluyritys ja Suomessakin työllistämme tuhansia. Tällä hetkellä työskentelen meillä konsernin varatoimitusjohtajana. Tämän lisäksi minulla on useampia luottamustehtäviä, joista näkyvin lienee puheenjohtajuus Suomen Urheiluliitossa. SUL:n alaisessa toiminnassa on yli 70 000 ihmistä mukana, ja koen senkin tehtävän äärimmäisen tärkeäksi ja mielekkääksi.
Mikä on nyt omalla alalla tai omassa työssä pinnalla/puheissa? Jos puhumme rekrytointiliiketoiminnasta, niin markkinat käyvät edelleen kuumina, vaikka taantumaa Suomeenkin odotetaan. Yritykset uskaltavat edelleen investoida monilla toimialoilla, niin pk-sektorilla kuin suuryrityksissäkin, ja ihmisillä on halukkuutta ja uskallusta hakea uusia haasteita. Silti Suomessa on paljon sekä kohtaanto-ongelmaa että osaamisvajetta moniin yrityksille kriittisiin rooleihin. Lisäksi totta kai myös teknologian tuomat mahdollisuudet ovat HR-alallakin ajankohtaisia ja olen innoissani siitä, että Adecco globaalina suuryrityksenä investoi myös Suomen järjestelmäinfraan todella tuntuvasti. Mikä valinta opiskeluaikana oli merkittävä suunnannäyttäjä uralle? Varmasti se, kun Jyväskylän kauppis ja Metso hakivat yhteistyössä gradulaista Metsolle töihin ja tulin valituksi. Se oli valtavan hieno oppimisprojekti, josta olen todella kiitollinen molemmille työn mahdollistajille! Erityisen arvokasta siinä oli, että kyse oli nimenomaan projektista, johon sai asiantuntevan tiimin tueksi. Nykyisin työelämä asiantuntijaorganisaatiossa on lopulta hyvin pitkälti tiimiperusteista projektityötä, tittelistä huolimatta, joten erittäin konkreettisia työelämän taitoja opin tuolloin. Mikä merkitys Pörssillä on sinulle? Monet parhaista kavereistani olivat Pörssi-aktiiveja ja minulla on aina ollut todella postiviinen kuva ainejärjestöstä ja siitä alati kasvavasta pörssiläisten yhteisöstä. Kuitenkin opiskeluaikoina panostin huippu-urheiluun täysillä, minkä vuoksi valitettavan vähän osallistuin mihinkään varsinaisten opintojen ulkopuolisiin asioihin. Elin hyvin selkeästi suunniteltua ja askeettiselta näyttänyttä elämää. Ehkä näin jälkikäteen ajatellen olisivat myös urheilutulokseni voineet parantua, jos olisin edes muutamissa Pörssin juhlissa tai muissa menoissa vieraillut! Mikä on paras Pörssi- tai opiskeluaikojen muisto? Yleisellä tasolla koen, että Jyväskylän kauppiksessa parasta oli ilmapiiri sekä henkilökunnan että opiskelijoiden keskuudessa. Todella välittömiä ja päteviä ihmisiä kautta linjan. Ilmapiiri oli myös hyvin kannustava kriittiselle ajattelulle ja tiedekuntien ylittävälle yhteistyölle, mikä sittemmin tohtoriopiskelijana osoittautui minulle äärimmäisen arvokkaaksi taustaksi. Esimerkiksi pieni sosiologi sisälläni sai soveltaa ajatuksiaan kauppatieteiden kontekstissa aika vapaasti, mikä ei ole kaikissa yliopistoissa itsestään selvää. Kiitos JSBE!! Entä paras alumnimuisto? Tuntuu, että olen vasta nyt alkanut tajuta olevani alumni! Sen verran vähän aikaa opinnoista kuitenkin vasta on. Parhaat muistot olkoon siis vielä edessäni – niitä voin kerryttää vaikkapa kun kauppiksen alumnijuhlat järjestetään täällä Helsingissä 26. lokakuuta. Edellinen kvartaalin alumni Jere Räisänen esitti kysymyksenseuraavalle kvartaalin alumnille: Mikä megatrendi mielestäsi avaa parhaita liiketoimintamahdollisuuksia Suomessa vuonna 2025 – 2030? Sinänsä minua välillä hieman ihmetyttää se miten tulevaisuuden työelämää visioidaan. Ehkä olen täysin väärässä, mutta nykyhetken yritysjohtajien ja poliittisten päättäjien puheet esimerkiksi siitä, kuinka automaatio mullistaa työelämän, vie perinteiset toimialat ja työt, sekä ylipäätänsä muuttaa kaiken voivat olla liioiteltuakin. Kuitenkin jopa Marx ja Engels kirjoittivat aivan samoista asioista jo 1850-luvulla: ”10 vuotta ja koneet vie meidän työt,” mutta siitä huolimatta ihmisten osallistumisaste työelämään on etenkin länsimaissa jatkanut lineaarista kasvuaan jo parisataa vuotta. Joka tapauksessa Jeren kysymys on todella tärkeä! Uskon, että vapaa-aika alkaa olemaan entistäkin kovempaa valuuttaa kymmenen vuoden kuluttua. Sekä yksilön halu että kyky olla ”tuottamaton”. Toisaalta myös yhteiskunnallisella tasolla degrowth voi olla uskottava keskustelunaihe jo lähitulevaisuudessa globaalien markkinakriisien, alati kasvavien tehokkuusvaatimusten, sekä niiden inhimillisten ja ekologisten seurausten vuoksi. Kuka tietää, ehkäpä ”kasvun hallittu kutistaminen” voisi olla tulevaisuuden suuri kasvuala. ;) Mitä haluan kysyä seuraavalta kvartaalin alumnilta? Harjun iltasoitto vai Agoran aamunkoitto?
Mitä teet ja missä meet nyt tällä hetkellä? (lähinnä työ- mutta myös ylipäätään elämässä) Juuri tällä hetkellä vietän kesälomaa. Olen ottanut irtiottoa työarkeen ja käyttänyt ”hyvät sadepäivät” lukemiseen. Lukulistalla on ollut poikkeuksellisesti kaikkea muuta kuin johtamiseen tai työkirjallisuuteen liittyvää, esim. stressinhallintaa, hyvinvointia, Kiinan politiikkaa, Kiinan historiaa ja juuri nyt menossa on Sofi Oksasen Puhdistus. Kevät 2019 oli työrintamalla erityisen kiireinen ja toi mukanaan paljon uudistuksia elämääni. Karsin muutamia hallitustyöskentelypaikkoja, joissa koin, että en voinut toteuttaa omaa missiotani ja keskityin työskentelemään yrityksissä kehitys- ja sijoitusyhtiömme Moose Industriesin kautta. Aikaisemman työurani n. 16 vuotta, työskentelin vain Elcoline Groupilla, joten minulla vaihtui tässä yhteydessä myös työnantaja. Nykyisin työskentelen siis Moose Industriesin toimitusjohtajana ja sieltä käsin hallituksen puheenjohtajana ja osaomistajana Elcoline Groupissa sekä 3D Talossa ja tulevaisuudessa tällä mallilla myös muissakin kohdeyhtiöissä. Mikä on nyt omalla alalla tai omassa työssä pinnalla/puheissa? Hyvä ihmisten johtaminen kasvuyrityksissä on usein se asia, joka yhdistää monia keskusteluja. Esim. Elcoline Groupilla - kun perustimme yrityksen, meitä oli vain kaksi henkeä ja nyt meitä on jo noin 300 ja tavoite on, että vuonna 2023 meitä olisi jo 1000 henkeä. Kasvu on kovaa ja teemme paljon yritysostoja. Johtamiskäytäntöjen ja toiminnan systematisoiminen ja eri kulttuurien yhdistäminen on kovaa ja haastavaa työtä, mutta toisaalta juuri siihen toimii kehittynyt ihmisten johtaminen. Se on siis yhtä aikaa haaste ja mahdollisuus. Yritysten keskiössä ovat aina ihmiset ja ihmisten kautta, tekemällä erinomaista yhteystyötä melkein mikä tahansa on mahdollista. 3D talolla taas kehitämme SaaS -teknologiaa ja meillä on haasteena ja mahdollisuutena se, että saadaan valjastettua ihmisissä paras motivaatio luovaan teknologian ja ratkaisujen kehittämiseen. Ei riitä, että ihmiset ovat vain tyytyväisiä työhönsä, inspiroituneet ihmiset saavat ne erinomaiset tulokset aikaan. Mikä valinta opiskeluaikana oli merkittävä suunnannäyttäjä uralle? Opiskelin alun perin ammattikoulun ja sen jälkeen insinööriksi. Insinööriopintojen viimeisimpiä kursseja oli johtaminen. Se vei kerralla mukanaan. Sen jälkeen tein Jyväskylän yliopistossa EMBA:n ja sieltä samaan yliopistoon maisterivaiheeseen. Pääaineenani on ollut maisteriopinnoissa johtaminen ja se on tuntunut todellakin omalta jutulta. Nyt olisi vielä vähän gradua tehtävänä ennen valmistumista. Maisteriopinnoissa etenkin Tommi Auvisen kurssit ovat olleet suorastaan erinomaisia. Suosittelisin näitä kursseja kaikille johtajille ja johtajiksi aikoville. Mikä merkitys Pörssillä on sinulle? Kun aloitin maisterivaiheen opinnot, kävimme kaverini kanssa hakemassa haalarit Pörssiltä. Tutustuin Pörssin järjestämiin tilaisuuksiin ja minuun teki kyllä todellakin vaikutuksen miten paljon kaikkia tapahtumia on. Olin kyllä aika innoissani lähtemässä ”tutkimusmatkalle” näin aikuisempana, nuorempien opiskelijoiden tapahtumiin – arki lapsiperheen ja kiireisten työkuvioiden yhdistämisessä opiskelijaelämään asetti kuitenkin jonkinlaisen haasteen ”tutkimusmatkojen” toteuttamiselle. Haalarit minulta ja kaveriltani vielä löytyy ja naureskelemmekin aina, että me vaan silitetään prässiin niitä ja laitetaan takaisin henkariin roikkumaan. Ehkä niille joskus vielä tulee käyttöä 😊 ja onhan Pörssilla paljon paljon myös muutakin tarjottavaa. Mikä on paras Pörssi- tai opiskeluaikojen muisto? Olen tykännyt opiskellä Jyväskylän yliopistossa valtavan paljon. Minusta on ollut super-hienoa tavata ihmisiä, joilla on ehkä vielä koko ura edessä ja mahtavat mahdollisuudet tehdä hyvän koulutuksen pohjin vaikka mitä. Luennoilla ja niiden välissä ilmapiiri oli yhteisöllistä ja ihmiset olivat tosi avoimia ja auttavaisia muita kohtaan. Se on mielestäni ollut tosi mahtava elementti. Entä paras alumnimuisto? Näitä ei ole vielä kertynyt. Toimituksen kommentti: kenties se on tämä kvartaalin alumniksi valinta. Edellinen kvartaalin alumni Jenna Hyttinen kysyi: Olisitko valmis avaamaan palkkakehitystäsi opiskelijoille auttaaksesi heitä uran alkuvaiheen palkkakeskusteluissa? Millaisia neuvoja tarjoaisit heille? Olen toiminut yrittäjänä 19 -vuotiaasta lähtien ja tehnyt / päättänyt palkkani sitä kautta. Neuvona voisin antaa toki sen, että jos haluaa kerätä varallisuutta, niin Suomessa oikeastaan paras mahdollinen polku siihen on lähteä yrittäjän polulle sellaiseen businekseen, joka skaalautuu. Vaihdan tietoja / työskentelen paljon myös muiden yritysten kanssa ja mielestäni, jos vain palkkakehitykseen haluaa panostaa, niin johtajan polku tarjoaa siihen paremmat edellytykset kuin esim. asiantuntijatehtävät. Tosin tässä täytyy muistaa, että johtajan tehtävissä myös kuormittavuus on sitä kovinta tasoa. Mitä haluan kysyä seuraavalta kvartaalin alumnilta? JSR: Mikä megatrendi mielestäsi avaa parhaita liiketoimintamahdollisuuksia Suomessa vuonna 2025 – 2030?  Kuva: Samuel Zeller, Unsplash
Mitä teet ja missä meet nyt tällä hetkellä? (lähinnä työ- mutta myös ylipäätään elämässä) Tällä hetkellä menen Helsingissä. Työskentelen KPMG:llä vastuullisen sijoittamisen ja yritysvastuun konsulttina. Käytännössä autamme hyvin erilaisia yrityksiä ja muita organisaatioita näiden yritysvastuutyössä, mm. vastuullisuusstrategioiden luomisessa ja -raportoinnissa. Teemme myös vastuullisuusauditointeja yritysten toimitusketjuissa ympäristöasioihin, ihmis- ja työoikeuksiin, työturvallisuuteen sekä hyvään hallintotapaan liittyen. Vapaalla harrastan ilma-akrobatiaa. Aiemmin tein sitä useita kertoja viikossa, nyt ehkä kerta viikkoon, koska hurahdin vuoden alussa crossfitiin. Mikä on nyt omalla alalla tai omassa työssä pinnalla/puheissa? Vastuullinen sijoittaminen, vaikuttavuuden mittaaminen ja myös ”greenbondit” ovat nyt paljon esillä tosi monesta näkökulmasta. Sijoittajat itse puhuvat vastuullisuuden läpinäkyvyyden lisäämisestä ja mittaamisesta paljon. Heidän pitää saada vertailukelpoista dataa eri yrityksistä. Aihe ei kosketa vain niitä yrityksiä, jotka vasta heräilevät vastuullisuusasioihin, vaan lisäksi yritykset, jotka ovat aiemminkin tehneet vastuullisuustyötä ja kehittyneetkin siinä, ovat uudenlaisessa tilanteessa omien rahoittajiensa kanssa. Näidenkin yritysten sijoittajat vaativat yrityksiään kertomaan avoimemmin onnistumisistaan ja arvokkaasta työstään. Ja koska toistaiseksi esimerkiksi ihmisoikeuksiin liittyvät asiat voivat tuntua monelle haasteellista mitata, niin kysyntää aiheen sparraamiselle on todella paljon. Myös vastuullisuuden integrointi yritysten ydinliiketoimintaan on mm. YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (UN sustainable development goals, SDG) myötä todella pinnalla. Suomessa SDG-tavoitteista ollaan vielä suhteellisen hiljaa, mutta Hollannissa ja Ruotsissa ne ovat kuuma puheenaihe. Kilpailijamaiden kiritys alkaa kuitenkin näkyä myös täällä. Ympäristöasioista on puhuttu jo kymmenen vuotta. Nyt on herätty myös ihmisoikeuskysymyksiin alihankkijaverkostossa ja toimitusketjussa. Mikä valinta opiskeluaikana oli merkittävä suunnannäyttäjä uralle? Lähdin alun perin Jyväskylään ympäristöjohtamisen ja poikkitieteellisten opintojen takia. Valitettavasti ympäristöjohtamisesta ei vielä silloin puhuttu oikein mitään tiedekunnassa ja kampuksella. Johtaminen näytti paljon hienommalta pääaineelta, joten valitsin ensimmäisen vuoden jälkeen pääaineekseni johtamisen. Myöhemmin alkoi kaduttaa, etten ollut kuunnellut sydäntäni. Olin gradua vaille valmis johtamisen maisteri, kun vaihdoin pääaineeni ympäristöjohtamiseen. Päätökseni jälkeen lähdin vuodeksi vaihtoon Kiinaan. Kiinan ympäristöongelmien äärellä vietetty aika oli käännekohta, jolloin sitouduin täysillä vastuullisuuskysymyksiin. Mikä merkitys Pörssillä on sinulle? Mun parhaat ystävät on Pörssi-ajoilta. Iso osa on Pörssistä tai sitten Pörssin toiminnan kautta tutuksi tulleita muiden kaupunkien kyltereitä. Pörssin vahvuus on siinä, että pääaineiden ja opiskelijoiden kesken on niin hyvä henki. Kaikki on pörssiläisiä. Pääaineista tai vuosikursseista ei ole tehty klikkejä, jotka kilpailisivat toisiaan vastaan. Pörssi on opettanut tiimipelaamista ja yhdessä tekemistä niin paljon! Sanovat, että lasten pitää harrastaa joukkuelajeja, että he oppivat joukkuehenkeä. Isompina niiden lasten pitää liittyä Pörssiin, että ne taidot kehittyvät vielä pidemmälle. Ei ole mitenkään itsestään selvää, että työelämässä osattaisiin tehdä yhteistyötä ja nähdä itseä isompia tavoitteita. Sellaisia kuin ilmastonmuutoksen torjunta. Se pitää hoitaa yhdessä! Pörssi-hengellä. Mikä on paras Pörssi- tai opiskeluaikojen muisto? Hallitusvuosi oli ihan mahtava kokemus. Se oli 40v. juhlavuosi, mikä oli suuri kunnia. Tuolloin me lanseerattiin NESU tosissaan Jyväskylässä. Edellisen hallituksen Anna Savolainen ja Katri Markkanen olivat tehneet paljon pohjatyötä ja nostaneet asian esille hallituksessa. Vuonna 2008 julkaistiin ensimmäiset NESU-Jyväskylä haalarimerkit, pidettiin ensimmäiset NESU-sitsit ja sitten vielä huipennukseksi vuoden vaihteessa NESU Dagen pidettiin ensimmäistä kertaa Jyväskylässä. NESU Dagenin järjestäminen oli huikea ponnistus. Tapahtuman promoaminen muille kaupungeille oli todellista sissimarkkinointia ja henkilökohtaisten suhteiden hyödyntämistä. Ei ollut mitään sosiaalista mediaa tai älypuhelimia, Facebook oli vasta nousemassa. Piti saada omat kaverit innostumaan ja innostamaan omat kaverinsa mukaan. Meininki oli kuin vanhan ajan vientiteollisuudessa. Mentiin ympäri maata juhlimaan ja saunomaan, että saatiin kerrottua ihmisille Jyväskylän NESUn hyvästä meiningistä. Saan kai olla hitusen ylpeä vientionnistumisestani parikymppisenä naisena? Entä paras alumnimuisto? Tähänastinen alumnius huipentui opiskelukavereiden, opettajien ja uusien opiskelijoiden jälleennäkemiseen viime syksyn 50v. vuosijuhlissa. Kummihallitustoiminta oli myös todella hyvä idea. Toivon, että sitä käytäntöä jatketaan. Alumnina olen ollut aktiivinen Suomen Ekonomien toiminnassa. Sen tiimoilta yksi huippuhetki oli kansikuvajuttu Helsingin Ekonomien lehdessä tänä keväänä. Meillä valittiin samoihin aikoihin sekä vuoden että kvartaalin alumnit. Heiltä olisi seuraavat kysymykset: Vuoden alumni Antti Kirmanen kysyi: Mistä Uraklubissa pitäisi keskustella? Palkkauksen läpinäkyvyydestä. Minulle se on tärkeää naisena ja vielä tällaisella alalla, jota joissain piireissä edelleen pidetään pehmopuuhailuna ja ”naisten hommana”. Se, että jokin organisaation osa on naisvaltainen ei tarkoita sitä, että sen pitäisi olla huonompipalkkainen. Jos kukaan muu kuin sinä ei osaa tehdä sitä työtä tai ylipäänsä teet työsi hyvin, niin työstä kuuluu sinulle kunnon korvaus. Ihan sama, onko se työ jonkun toisen mielestä ”pehmeä arvo”, kuten vastuullisuuskonsultointi, tai esim. HR. Lopulta sitä paitsi nämä asiat tuottavat hyvin tehtyinä älyttömästi yritykselle sekä mainetta että riihikuivaa. Ja huonosti hoidettuina ne vasta maksavatkin paljon! Palkkauksen tasa-arvoisuudesta ei ole puhuttu riittävästi. Emme vielä ole siinä pisteessä, että se olisi itsestään selvää. Kvartaalin alumni Petri Marjava kysyi: Miten alumnit ja Pörssi voisivat sinusta tehdä jatkossa enemmän yhteistyötä ja mitä se käytännössä voisi olla? Haluaisin kovasti joskus järjestää jonkin työpajatapahtuman Pörssin opiskelijoiden ja alani asiantuntijoiden kesken. Työpajat voisivat olla esim. pääaineittain pidettäviä sparrailusessioita, joissa opiskelijat saisivat kosketusta sekä omaan pääainealaansa, että vastuullisuuskysymyksiin yrityksissä. Vastuullisuus on oikeasti täysin jokaisen organisaation läpileikkaava aihe, ei vain viestintätiimin toimesta raportoitava asia tai vastuullisuusjohtajan tontti yksinään. Opiskelijoiden vahvuutena on se, ettei heitä ole vielä aivopesty työelämässä mihinkään. Siinä on mahdollisuus tosi hyviin, aitoihin ja tuoreisiin ideoihin. Mitä haluat kysyä seuraavalta kvartaalin alumnilta? Olisitko valmis avaamaan palkkakehitystäsi opiskelijoille auttaaksesi heitä uran alkuvaiheen palkkakeskusteluissa? Millaisia neuvoja tarjoaisit heille? Teksti: Pirkka Pelttari
Yhdistyksemme kokous lähestyy, jonka yhtenä aiheena on valita 4 uutta jäsentä hallitukseen. Kerrottakoon taustatietona, että toiminnan jatkuvuuden kannalta on hallituksen vaihto päätetty järjestää niin, että kerralla vaihtuu puolet 8 hallituksen jäsenistä. Niin myös tänä vuonna ja siten hallitukseen vapautuu mainitut 4 paikkaa. Haussa hallituksen jäseniksi on erityisesti ainakin 5 vuotta sitten valmistuneita pörssiläisiä, sillä toiminnassa haluamme huomioida eri vuosikurssien alumnit ja siten kaipaamme eri vuosikursseilta edustajia myös hallitukseen. Lisäksi, hallituksen on tarkoitus toimia linkkinä eri vuosikurssien välillä yhdistäen näin työelämässä puuhaavat alumnit. Lisäksi, toivoisimme saavamme ainakin yhden jäsenen Jyväskylästä.
Mikäli kiinnostuit liittymään alumnitoimintaan hallituksen jäseneksi, laitathan viestiä jo ennen kokousta puheenjohtajalle Sanna Koistiselle tai kenelle tahansa vielä istuvan hallituksen jäsenistä.
Yhdistuksemme kevätkokous järjestetään 28.3. klo 18 Deloitten Ruoholahden toimiston saunatilassa, osoitteessa Porkkalankatu 24, Helsinki. Kokoukseen toivomme kaikkia toiminnasta kiinnostuneita, eikä kokoukseen osallistumisen tarvitse tarkoittaa hallituksen jäseneksi liittymistä. Luvassa jotain syötävää, juotavaa, uusia ja vanhoja pörssinaamoja seurana ja myös sauna lämpeää. Tapahtuma Facebookissa https://www.facebook.com/events/393575417856907/ Tervetuloa mukaan!
Paikalle Jaloon saapui odotuksia suurempi joukko niin vielä opintojen parissa kuin jo päivätöissäkin käyviä pörssiläisiä. Illan aikana alumnit jakoivat uratarinoita ja suunniteltiin toimintaa Jyväskylässä. "Ensimmäinen alumnitapahtuma ylitti odotukset kerta kaikkiaan, kun osallistujiakin oli lopulta lähes pari kymmentä. Osallistujamäärää tärkeämpi oli mielenkiintoinen keskustelu, joka tempaisi niin opiskelijat kuin alumnitkin mukaansa niin että pari tuntia hujahti ihan huomaamatta. Pörssi ry:n puolesta on mukava huomata, että meillä on mahdollisuus Jyväskylässäkin tehdä laadukasta yhteistyötä alumnien kanssa." - Sami Wessman, Pörssin VPJ 2019 "Yleisesti vaan et hienoo ku tommonen tapahtuma järjestettiin ja että alumnit kokee Jyväskylän myös tärkeeksi kohtaamispaikaksi toisilleen. Jyväskylän työelämään jää kuitenki vaikuttamaan jonkun verran vanhoja pörssiläisiä, joten on hienoa että sitä tietotaitoa on lähellä saatavissa ja sitten jaettavissa maisterivaiheen opiskelijoille näiden tapaamisten myötä. Varmasti myös alumneille mielekästä kun löytyy tiivis verkosto jossa muistella aiempia pörssiaikoja." - Johannes Teittinen, Pörssin PJ 2018 Ensimmäinen Uraklubi Jyväskylässä voidaan siis hyvin sanoa olleen menestys ja jatkoa seuraa varmasti. Kiitos ensimmäisellä kerralla mukana olleille ja tervetuloa kaikille kiinnostuneille seuraavaankin iltaan!
Sekä Jyväskylän että Helsingin tulevat Uraklubit päivitetään aina sen omalle sivulle.
Opiskeluaikojen ja Trail-hommien välissä mitä moninaisimpia myynnin tehtäviä on tullut hoidettua niin L'Oréalilla kuin pienissä yrityksissä kuten Deveolla, The Pop-Up Companylla ja Taivas+Helvetillä. Sivutoimisesti pyöritän perustamaani lelujen verkkokauppaa Van Merryniä (vanmerryn.fi). Mikä on juuri nyt omalla alalla tai omassa työssä pinnalla/puheissa? Aloitan laveasti, ja määrittelen omaksi alaksi B2B-myynnin. Siellä puhuttaa edelleen ostamisen murros, kun valta on siirtynyt ostajalle. Keinoja pärjätä on monia, tärkeimpänä myynnin ja markkinoinnin sulautuminen saumattomasti toimivaksi kokonaisuudeksi. Omassa työssä eniten puhuttaa toiminnan skaalaaminen. Ja mieluiten ylöspäin. Kun toimii alkuvaiheessa olevassa alle 10 hengen yrityksessä ja tekee yhteistyötä Suomen suurimpien yritysten kanssa ja maailman merkittävimpien esittävien taiteiden laitosten kanssa, täytyy löytää luovia ratkaisuja myynnin nopeaan kasvattamiseen. Mikä valinta opiskeluaikana oli merkittävä suunnannäyttäjä uralle? Siirtyminen tilastotieteen opinnoista taloustieteiden tiedekuntaan. Silloin tajusin, että kaupallinen ala kiinnostaa työelämän näkökulmasta huomattavasti tilastotiedettä enemmän. Yrittäjyyden pääaineopinnot tarjosivat hyvät lähtökohdat tutkia yrittäjyyttä ilmiönä, vähemmälle jäi yrittäjältä vaadittava osaaminen. Kauppatieteen opinnoissa kuitenkin vahvistui jo aiemmin tekemäni hypoteesi, että jos joskus haluan toimia yrittäjänä, minun pitää ensin hallita myynti. Ja myyntiä tässä jatkuvasti opettelen. Mikä merkitys Pörssillä on sinulle? Pörssin merkitys on valtava. Moni elämäni tärkeimmistä ihmissuhteista olisi jäänyt syntymättä ilman sitä. Nyt alumniyhdistyksen myötä se edelleen tarjoaa minulle kiinnostavan ja kasvavan yhteisön, jota voin olla tukemassa, ja josta saan tukea.  Mikä on paras Pörssi-muistosi?
Vaikka oli aina hienoa nähdä jokainen uusi toimittamani Pörssikurssi ulkona tai vuoden 2008 Firmamessut, joita oli tiimin kanssa tehty lähemmäs vuosi, niin kyllä paras muisto liittyy yleisesti Pörssin silliksiin. Niinä päivinä olen ollut vain ystävien ympäröimä ja aidosti yhtä iloinen kuin joskus lapsena. Entä paras alumnimuisto? Todella vaikea valita! Perustamiskokous nyt ainakin, tai ensimmäiset rapujuhlat. Tai koko parivuotinen puheenjohtajakausi, jolloin saatiin paljon aikaiseksi hienoilla hallitusporukoilla! Minkä kysymyksen itse esittäisit seuraavalle kvartaalin alumnille? Mistä Uraklubissa pitäisi keskustella?  Mitä teet ja missä meet nyt tällä hetkellä? Moikka kaikille. Terveiset tällä hetkellä melko talvisesta Münchenistä. Olen asustellut täällä Saksan Baijerin osavaltion pääkaupungissa nyt reilun vuoden ajan. Työskentelen Forecan myyntijohtajana vastuualueenani erityisesti autoteollisuudelle suunnatut ammattilaisten sää- ja tiesääpalvelut. Mikä on juuri nyt omalla alalla tai omassa työssä pinnalla/puheissa? Autoteollisuus elää todella mielenkiintoista murrosvaihetta, jota moni on jo ehtinyt vertaamaan esim. siihen mitä tapahtui matkapuhelimille (ja Nokialle) 10 vuotta sitten. Autonominen ajaminen on alan kuumin puheenaihe ja tämän kehitystyön keihäänkärjessä haluavat luonnollisesti olla saksalainen autoteollisuus ja alan insinööriosaaminen. Alalla tapahtuva kehitys on toisaalta hyvin nopeaa (automaattinen ajaminen on jo tietyin rajoituksin teknisesti tätä päivää) mutta toisaalta edessä on vielä valtavan paljon haasteita, joista pienimpiä ei liene lainsäädäntöön liittyvät kysymykset. Autonvalmistajat käyvät kovaa kilpajuoksua siitä kuka saa markkinoille tulevina vuosina ensimmäiset oikeasti automaattisesti ajavat autot, olivat ne sitten kaupunki-alueilla toimivia ns. robotakseja tai premium -segmentin autoja, jotka moottoritiellä voi kytkeä autopilotille ja itse ottaa vaikka torkut. Mielenkiintoinen näkökulma on myös se miten automerkit tulevaisuudessa voivat erottautua ja suojella brändi-identiteettiään? Mitä tapahtuu kun auton ajo-ominaisuudet eivät enää näyttelekään auton kuljettajalle roolia. Kuinka moni meistä valitsee vaikkapa lentonsa sen mukaan minkä merkkinen lentokone reitillä on käytössä? Äkkiseltään voi tuntua kaukaiselta ajatukselta miten Foreca ja sää liittyy tähän aiheeseen? Me Forecalla tiesään ja keliennusteiden asiantuntijoina olemme itseasiassa hyvin olennaisessa asemassa: Autonomisen ajamisen mahdollistaminen tarvitsee hyvin paikallista ja yksityiskohtaista informaatiota tienpinnan olosuhteista ja niiden kehittymisestä, jotta turvallinen automatisoitu ajaminen on ylipäätään mahdollista. Foreca on mukana tässä työssä yhdessä partnereidemme Boshin sekä autonvalmistajista muun muassa BMW:n ja Daimlerin kanssa. Maailmanlaajuisessa vertailussa suomalaisella Forecalla on alalla ainutlaatuista osaamista ja jo yli 20 vuoden kokemus nimenomaan tiesääennusteiden tuottamisesta. Mikä valinta opiskeluaikana oli merkittävä suunnannäyttäjä uralle? Hyvä kysymys. Olen aina ollut kiinnostunut myyntityöstä ja erityisesti haastavien asiantuntijapalveluiden ja ratkaisumyynnin haasteista myynnin sisällä. Nykyiselle uralleni minut varmaankin on johtanut jonkinlainen yhdistelmä jo ennen opiskeluja ja niiden aikana kerrytetystä työkokemuksesta sekä Jyväskylässä valikoituneesta opintopolusta, joka sisälsi laajalti niin kieliopintoja, strategiaa & johtamista sekä muun muassa kauppaoikeuden opintoja. Väheksyä ei missään nimessä voi noina aikoina kertynyttä luottamustehtäväkokemusta erityisesti Pörssin leivissä, ne ajat opettivat todella paljon tiimityöstä, asioiden organisoimisesta sekä liike-elämän kanssa toimimisesta. Mikä merkitys Pörssillä on sinulle? Kuten edellä todettua, Pörssi opetti minulle luultavasti vähintään yhtä paljon työelämätaitoja kuin varsinaiset ekonomiopinnot. Sen lisäksi niiltä ajoilta on tarttunut matkaan yksi kappale rakkaita vaimoja sekä monia erittäin hyviä ystäviä. Edelleen pyrin olemaan Pörssin toiminnassa mahdollisuuksien mukaan mukana ja onkin ollut äärimmäisen hieno huomata miten hienosti toiminta on kehittynyt vuosien varrella ja yhdistys voi paremmin kuin koskaan! Muutama kuukausi sitten vietetyt 50v -juhlat eivät ihan heti pääsekään unohtumaan. Kiitos vielä kerran niistä koko Pörssin nykyiselle aktiivi-porukalle!  Mikä on paras Pörssi-muisto? Huh, onpa vaikea valinta niin monista. Omiin hallitusvuosiin 2003-04 liittyy tietysti tosi paljon hyviä tekemisen ja kokemisen muistoja. Parasta oli se, kun välillä painettiin ympäripyöreääkin päivää, niin sitten pääsi näkemään, miten niin monet jäsenet tapahtumissa ja toiminnassa pääsivät nauttimaan ja hyötymään tekemisen lopputuloksista. Yksittäisistä muistoista kärkeen nousee varmaan muuan artistin J.H.Tiihosen esiintyminen Pörssin bileissä 2004 tai Leikolan Ismon läpät Firmamessuilla 2005. Unohtamatta Pörssiläisille taas tuhansia ja tuhansia euroja säästöä tuonutta Troijan -kebabin Sininen Pörssi -alennusdiilin neuvottelemista 2003 yhdessä yritystiimin kanssa. Pietarin excursio -03 oli myös melkolailla legendaarinen. Entä paras alumnimuisto? Kaksi varmaan nousee ylitse muiden: 1) Yhdistyksen perustamiskokous. Oli hienoa nähdä, miten iso joukko jo tuolloin saatiin kasaan ihmisiä, jotka kaikki olivat sitä mieltä, että Pörssin alumneille on jo vähintäänkin korkea aika saada organisoitu yhteisö ja lisää kaikkea mukavaa toimintaa. 2) Rapujuhlat 2015, joka oli monessakin mielessä hieno nostalgiatrippi takaisin opiskeluaikojen parhaimpiin bileisiin, sitseihin ja siihen yhteisölliseen meininkiin, jota aina aika-ajoin huomaa haikeasti muistelevansa. Omat laulutaidot tosin eivät olleet viimeisenkään 10 vuoden aikana juuri parantuneet.. Kysymys edelliseltä kvartaalin alumnilta Jari Rantaselta: Montako kaveria tuot mukaan seuraavaan tapahtumaan? Minkä kysymyksen itse esittäisit seuraavalle kvartaalin alumnille? Miten alumnit ja Pörssi voisivat sinusta tehdä jatkossa enemmän yhteistyötä ja mitä se käytännössä voisi olla? |
KirjoittajatAlumnien blogiin kirjoittavat pääsääntöisesti nykyisen hallituksen jäsenet. Julkaisemme mielellämme myös vierailevien kirjoittajien ajatuksia, joten jatkossa voidaan nähdä myös nimettyjä kirjoittajia. Arkisto
February 2020
Kategoriat |
RSS Feed